27.4.2020

Visiosta käytäntöön – maatalouden kehityssuunnitelma toi selkeyttä maatalousyhtymä Kolin arkeen ja tulevaisuuteen

Naudanlihantuotantoon keskittyvällä, loimaalaisella Kolin tilalla arki pyörii eläinten ympärillä. Maatalousyhtymää pyörittävät pääsääntöisesti veljekset Salomon ja Valtteri Koli, ja tilalla toimivat renkimiehinä aina sesongin mukaan myös veljesten isä, naapureita ja muita lähipiirin ihmisiä. Vakituisia työntekijöitä ei ole.

Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2014, jonka jälkeen tilaa on kehitetty vauhdikkaasti. Kylmäkasvattamoa laajennettiin ja ternijuottamo saneerattiin. Kasvattamon viereen rakennettiin laakasiilot ja piha asfaltoitiin, mikä on parantanut rehun laatua ja helpottanut työntekoa. Peltojen määrä moninkertaistettiin ja peltokoneistoon panostettiin. Nykyään tilalla on muutamia satoja nautoja ja peltohehtaareita.

Visio ja ajatukset realistiseksi kehityssuunnitelmaksi ammattilaisen avustuksella

Kolin tilalle tehtiin ensimmäinen maatalouden kehityssuunnitelma vuonna 2017, jolloin Finanssilan Sari Kentta kävi veljesten kanssa läpi mm. yhtymän nykytilanteen sekä tulevat kehitystarpeet. Sitä seurasi liiketoimintasuunnitelma, jossa määriteltiin tulevalle investoinnille mm. budjetti ja toteutusaikataulu. Vuonna 2019 tilanne tarkistettiin ja kehityssuunnitelma päivitettiin, ja seuraavaa investointia varten toteutettiin uusi liiketoimintasuunnitelma. Vuonna 2020 aloitettiin myös talouden seurantaprojekti.

Kehitys- ja liiketoimintasuunnitelmien avulla Kolit ovat saaneet investoinneille realistiset, käytännönläheiset luvut ja aikataulut. Juuri Finanssilan käytännönläheisyys sekä tietotaito maatalousliiketoiminnasta ovat olleet heille tärkeä tuki projektien aikana. Epärealistiset luvut eivät hyödytä maatalousyrittäjää.

“Suurin etu on ollut saada kaikki paperille selväksi ja realistiseksi suunnitelmaksi. Matkan varrella asiat ovat kirkastuneet lisää, ja Finanssila on auttanut meitä niiden kanssa. Visiomme on ollut kasvattaa eläinmäärää pikkuhiljaa. Nyt nautoja on moninkertainen määrä, ja niiden päiväkasvukin on suurempi. Lisäksi kehityssuunnitelmassa pohdittiin, mihin toimintaan kannattaa tulevaisuudessa keskittyä. Esimerkiksi peltojen suhteen päätettiin keskittyä vuokraamiseen niiden ostamisen sijaan, koska tulos tulee lihakarjasta, ei omistuspelloista”, kertoo Salomon liiketoiminnan suunnasta.

Reaaliaikainen kirjanpito pitää kassan ajan tasalla

Kolit ovat investoineet joka vuosi, vaikka pankki ja aikataulut ovatkin välillä aiheuttaneet haastetta. Hitaampi tahti on kuitenkin toisaalta auttanut ehkäisemään velkataakkaa ja pitänyt kassan terveenä. Kaiken hallinnassa on auttanut myös kirjanpidon uudistaminen. Tilan kirjanpito käytiin läpi jo ensimmäisen kehityssuunnitelman aikana, jolloin se päätettiin myös siirtää Finanssilan tehtäväksi. Jukka Peltolan ja Juha Rintasen avulla Kolit ovat päässeet paremmin ajan tasalle kirjanpitonsa kanssa.

Salomonin mukaan uudistettu kirjanpito on ollut tärkeä osa kehitystä: “Meillä on nyt reaaliaikainen kirjanpito, joten pysymme jatkuvasti ajan tasalla kaikista arvonlisäveroista, menoista ja tuloista.  Siirryimme heidän suosituksestaan myös sähköiseen kirjanpitoon. Se ei ollut meillä päällimmäisenä mielessä, mutta olemme tyytyväisiä ratkaisuumme ottaa se käyttöön. Käyn vain laskun läpi ja hyväksyn sen – ei ole enää paperisotaa tai laskupinoja. Finanssilalta saamme aina positiivista ja kehittävää palautetta kirjanpidosta, mikä on auttanut meitä ymmärtämään kirjanpitoa paremmin ja viemään sitä eteenpäin. Opimme jatkuvasti lisää, koska käymme kirjanpidon aina yhdessä läpi.”

Kehityssuunnitelman avulla selkeyttä myös haastavaan tilanteeseen

Moni maatilayrittäjä tekee maatilan töiden lisäksi muitakin töitä saadakseen rahaa tilan ja elämän pyörittämiseen. Kolin veljeksille kuvio on tuttu, mutta nyt tilanne on erilainen. Kehityssuunnitelma on ollut merkittävä osa sitä muutosta, jonka ansiosta veljekset voivat nykyään keskittyä pääsääntöisesti maatalousyhtiön vetämiseen.

“Miksi pyörittää tilaa, jos eurot haetaan kuitenkin muualta? Jouduimme muutaman vuoden tekemään itsekin töitä toisaalla, mutta meillä oli alusta saakka visio maatilasta, jota pyöritetään ja kehitetään sen omilla tuotoilla. Kehityssuunnitelma auttoi meitä miettimään, pystyykö tilaa pitämään ja millä keinoilla sen saa tuottamaan riittävästi. Pidän sitä tärkeänä kaikille maatiloille”, pohtii Salomon kehityssuunnitelman merkitystä.