Verovelka rakentamisessa ja konehankinnoissa

Rakentamisen tai konehankinnan jälkeen verovelkaa voi syntyä myös tuloverotuksen puolella. Tämä tapahtuu, jos tehdään lainalla rahoitetun investoinnin poistot suurempana, kuin kyseisen tilikauden lyhennykset ovat. Optimaalista olisi tehdä poistot samansuuruisena kuin tähän hankintaan kohdistuvat lainanlyhennykset.

Verovelka lainan otossa käyttöpääomaksi

Lainan otto käyttöpääomaksi voi synnyttää verovelkaa. Näin käy maksettaessa ostovuotena kokonaisuudessaan verotuksessa vähennyskelpoisia tuotantopanoksia ulkopuolisella rahoituksella. Jos laina pystytään maksamaan pois samana vuonna kuin ostot vähennetään verotuksessa, tätä ongelmaa ei synny. Monet tuotantopanoksia myyvät liikkeet välittävät rahoitusyhtiöiden tarjoamia kausirahoitus-sopimuksia. Nämä jatkuvaan limiittiin sisältyvät hankinnat on syytä viedä kirjanpitoon vasta silloin, kun ne maksetaan.

Verovelka maatalouden tasausvarauksessa

Maatalouden tasausvarauksen maksimaalinen käyttö aiheuttaa myös verovelkaa, ellei sitä pystytä purkamaan investointeihin. Tehtäessä jatkuvasti täysi varaus, poistuu niiden tasausvaikutus, jos ne joudutaan aina purkamaan suoraksi tuloksi.

Verovelka metsävähennyksessä

Metsävähennyksen käytöstä saatava verohyöty olisi myös hyvä käyttää lainan lyhennykseen, jos metsätilan hankinta on rahoitettu velalla. Tässä on kuitenkin huomioitava, että monesti metsävähennykseen oikeuttavia puukauppatuloja tulee epätasaisesti.

Vältä verovelan ongelma suunnitelmallisella kehittämisellä ja hyvällä verosuunnittelulla

Piilevän verovelan ongelmaa pystytään välttämään maatilan suunnitelmallisella kehittämisellä, hyvällä verosuunnittelulla ja taloudellisen puskurivaran pitämisellä. Verovelka ei välttämättä ole edes ongelma, kun se tiedostetaan ja huomioidaan tilan taloudessa sekä toiminnassa. Jos hankinnat pystytään tekemään kassasta, jo verotetulla rahalla, ei tätä velkaa synny ollenkaan.

Timo Hannila
Taloushallinnon asiantuntija
Finanssila Oy

The post Mitä piilevä verovelka tarkoittaa maa- ja metsätalouden verotuksessa? appeared first on Tilitoimisto Finanssila Oy.

Vaikka tulevaisuutta ei voida ennustaa, päätöksiä ei pidä tehdä pelkästään arvailujen varassa. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelun tärkein lähtökohta on luotettava tieto siitä, missä tilanteessa yritys juuri sillä hetkellä on.

Menneisyys antaa parhaan pohjan tulevaisuuden arvioinnille
Jatkaja ostaa yrityksen sellaisena kuin se luovutushetkellä on. Vaikka tavoitteena olisi kasvattaa toimintaa tai tehdä uusia investointeja, päätösten on perustuttava nykyiseen liiketoimintaan.
Historiatieto on sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa parasta käytettävissä olevaa faktatietoa. Se ei kerro varmasti, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta antaa realistisen pohjan arvioida sitä.

Kun tiedetään, mistä yrityksen kassavirta muodostuu, mihin rahaa kuluu ja millainen yrityksen taloudellinen kokonaisuus on, myös tulevaisuutta voidaan suunnitella huomattavasti luotettavammin.
Jos käytettävissä on vain vuosittainen veroilmoitus tai arvonlisäverotiedot, suunnittelu perustuu helposti liian karkeaan tietoon.

Hyvä kirjanpito helpottaa myös rahoituksen suunnittelua
Sukupolvenvaihdoksessa ei arvioida pelkästään yrityksen nykytilaa, vaan myös sitä, millaiset edellytykset jatkajalla on hoitaa kauppahinta, lainat ja tulevat investoinnit.

Kun kirjanpito antaa realistisen kuvan yrityksen kannattavuudesta, kassavirrasta ja velanhoitokyvystä, myös pankin ja muiden rahoittajien kanssa käytävät keskustelut helpottuvat. Samalla voidaan laatia laskelmia, jotka perustuvat todelliseen liiketoimintaan eikä pelkästään arvioihin.

Hyvä taloustieto ei ratkaise päätöksiä yrittäjän puolesta, mutta se antaa niille huomattavasti vahvemman perustan.

Kirjanpitäjä on tärkeä kumppani
Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu helpottuu huomattavasti, kun kirjanpitäjä ja sukupolvenvaihdokseen erikoistunut asiantuntija tekevät yhteistyötä.

Kun hyödynnetään kirjanpidosta saatavaa tietoa aktiivisesti, kirjanpidosta tulee johtamisen väline. Kirjanpitäjälle kertyy työssään laaja näkemys siitä, millaisilla kustannusrakenteilla ja tunnusluvuilla erilaiset maatilat toimivat. Asiakaskohtaisia tietoja ei luonnollisesti vertailla tai jaeta, mutta kokemus auttaa tunnistamaan poikkeamia ja nostamaan esiin asioita, joihin juuri kyseisen tilan kannattaa kiinnittää huomiota.

Kirjanpitäjä tuntee yrityksen talouden yksityiskohdat ja pystyy tarvittaessa täydentämään tai oikaisemaan kirjanpitoa ennen laskelmien laatimista. Sukupolvenvaihdosasiantuntija puolestaan tarkastelee kokonaisuutta verotuksen, rahoituksen, tukien ja omistajanvaihdoksen näkökulmasta.

Kun molemmat asiantuntijat puhuvat samaa kieltä ja käytössä ovat kattavat taloustiedot, laskelmien laatiminen helpottuu ja eri vaihtoehtojen vaikutuksia voidaan arvioida huomattavasti tarkemmin. Samat tiedot palvelevat yrittäjää, pankkia, rahoittajia ja sukupolvenvaihdoksen suunnittelua, eikä samoja asioita tarvitse selvittää useaan kertaan.

Sukupolvenvaihdosta ei tarvitse tehdä yksin
Vaikka päätökset perustuvat taloudellisiin laskelmiin ja faktoihin, sukupolvenvaihdos on harvoin pelkkä tekninen prosessi. Kyse on samalla perhesuhteista, odotuksista, yrityksen tulevaisuudesta ja usein vuosikymmeniä rakennetun elämäntyön siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle.

Ulkopuolisen asiantuntijan tehtävänä ei ole kertoa, mitä yrittäjän pitäisi tehdä, vaan auttaa hahmottamaan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. Hän kokoaa tarvittavat tiedot, laatii laskelmia ja huolehtii siitä, että kokonaisuus etenee suunnitelmallisesti.
Kun asiantuntija huolehtii prosessin etenemisestä, yrittäjälle jää enemmän aikaa keskittyä oman tilansa arkeen ja päätöksentekoon.

Kokemus auttaa näkemään kokonaisuuden
Moni yllättyy jo ensimmäisen sukupolvenvaihdospalaverin jälkeen siitä, kuinka paljon asioita prosessiin todellisuudessa liittyy. Verotus, kaupparakenne, rahoitus, tukiehdot, omaisuuden arvostaminen, perheen tilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, jossa yhden ratkaisun vaikutukset ulottuvat usein useisiin muihin asioihin.

Tietoa tulee paljon, ja joskus se voi tuntua jopa kuormittavalta. Siksi asiantuntijan tärkeä tehtävä on jäsentää kokonaisuus vaiheisiin. Kaikkea ei tarvitse ratkaista yhdellä kertaa.
Yksittäinen viljelijä kohtaa sukupolvenvaihdoksen yleensä vain kerran elämässään. Asiantuntija puolestaan näkee työssään jatkuvasti erilaisia tiloja, perheitä ja toteutustapoja. Kokemus auttaa tunnistamaan ratkaisuja, joita ei välttämättä tulisi itse ajatelleeksi, mutta myös näkemään tilanteet, joissa jokin vaihtoehto ei sovi juuri kyseiselle tilalle.

Tavoitteena ei ole löytää yhtä kaikille sopivaa mallia, vaan rakentaa ratkaisu, joka toimii juuri kyseisen maatilan lähtökohdista.

Luotettava tieto vähentää epävarmuutta
Sukupolvenvaihdokseen liittyy paljon päätöksiä, joilla on vaikutuksia vuosikymmeniksi eteenpäin. Kaikkea tulevaa ei voida ennustaa, mutta päätöksiä voidaan tehdä huomattavasti varmemmalta pohjalta, kun yrityksen nykytilanne tunnetaan hyvin.
Hyvin hoidettu taloushallinto ei ole sukupolvenvaihdoksessa itse tarkoitus. Sen tärkein tehtävä on antaa luopujalle, jatkajalle ja heidän asiantuntijoilleen mahdollisimman realistinen kuva yrityksen tilanteesta. Kun päätökset perustuvat faktoihin eikä oletuksiin, myös tulevaisuutta voidaan rakentaa huomattavasti luottavaisemmin.

Parhaimmillaan sukupolvenvaihdos on yhteistyötä, jossa mukana ovat luopuja, jatkaja, kirjanpitäjä, pankki ja muut asiantuntijat. Jokaisella on oma roolinsa, mutta yhteinen tavoite on sama: rakentaa ratkaisu, joka turvaa maatilan toiminnan myös tulevaisuudessa.

Tämä oli toinen ja samalla viimeinen osa maatilan sukupolvenvaihdosta käsittelevässä blogisarjassa. Ensimmäisen osan voit lukea klikkaamalla tästä.
Siinä käsittelimme sukupolvenvaihdoksen suunnittelun vaiheita, yleisimpiä haasteita sekä sitä, miksi valmistelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.

Veli-Matti Jalli
talousasiantuntija
Finanssila Oy

Yhteistyössä Senni Valiola, Mediamaisen

The post Onnistunut sukupolvenvaihdos rakentuu luotettavaan taloustietoon appeared first on Tilitoimisto Finanssila Oy.

Onnistunut sukupolvenvaihdos ei synny yksittäisestä kaupasta tai allekirjoituksesta, vaan huolellisesta valmistelusta. Parhaimmillaan prosessi etenee ilman kiirettä, jolloin eri vaihtoehtoja voidaan vertailla ja ratkaisuja tehdä koko tilan tulevaisuutta ajatellen.

Kaikissa tilanteissa näin ei kuitenkaan ole. Joskus sukupolvenvaihdos joudutaan toteuttamaan nopeasti esimerkiksi sairastumisen tai muun yllättävän elämäntilanteen vuoksi. Tällöin vaihtoehtoja on vähemmän ja päätöksiä joudutaan tekemään huomattavasti tiukemmalla aikataululla.

Käytännössä suuri osa sukupolvenvaihdoksista toteutetaan alle vuodessa. Tarvittava aika riippuu kuitenkin tilan lähtötilanteesta, omistusrakenteesta, suunnitelluista investoinneista, rahoitusratkaisuista ja tukiasioista. Ihannetilanteessa koko prosessille olisi hyvä varata noin kaksi vuotta. Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa jopa puolessa vuodessa, mutta tiukka aikataulu lisää riskiä sille, että erityisesti henkiseen valmistautumiseen jää liian vähän aikaa.

Yksi yleisimmistä virheistä onkin se, että huomio kohdistuu teknisiin asioihin ennen kuin kaikki osapuolet ovat aidosti valmiita muutokseen. Laskelmat, asiakirjat ja rahoitus voidaan valmistella hyvinkin huolellisesti, vaikka samaan aikaan olisi epäselvää, ovatko luopuja ja jatkaja henkisesti valmiita sukupolvenvaihdokseen.

Kiire lisää sekä teknisten virheiden että huonojen päätösten riskiä. Taloudellisia ratkaisuja voidaan usein vielä korjata myöhemmin, mutta puutteellista motivaatiota tai perheen sisäisiä ristiriitoja on huomattavasti vaikeampi ratkaista jälkikäteen.

Ensimmäinen askel on avoin keskustelu

Sukupolvenvaihdoksen valmistelu kannattaa aloittaa keskustelemalla jatkajan kanssa. Ennen asiakirjoja, laskelmia ja veroratkaisuja tarvitaan yhteinen ymmärrys siitä, että luopuja on valmis luopumaan ja jatkaja jatkamaan.

Osapuolina eivät aina ole pelkästään luopuja ja jatkaja. Mukana voi olla puolisoita, joiden toimeentuloon tai arkeen sukupolvenvaihdos vaikuttaa merkittävästi. Lisäksi kokonaisuudessa on huomioitava myös muut mahdolliset perilliset.

Joskus luopuja haluaa keskustella ensin asiantuntijan kanssa ennen kuin ottaa asian esille jatkajan kanssa. Ulkopuolinen keskustelukumppani voi auttaa jäsentämään vaihtoehtoja ja valmistautumaan perheen sisäisiin keskusteluihin. Lopulta tärkeintä on kuitenkin se, että jatkajan kanssa käydään avoin keskustelu riittävän ajoissa.

Sukupolvenvaihdoksen heikoin lähtökohta on tilanne, jossa jatkajan motivaatiota ei ole selvitetty. Maatalous on toimiala, jossa vastaan tulee väistämättä vaikeita jaksoja ja suuria muutoksia. Niistä selviäminen edellyttää aitoa halua jatkaa yritystoimintaa.

Sukupolvenvaihdos etenee kolmella tasolla

Sukupolvenvaihdosta voidaan tarkastella kolmena rinnakkain etenevänä prosessina: henkisenä valmistautumisena, teknisenä toteutuksena ja tukiasioiden suunnitteluna.

Näistä henkinen valmistautuminen on kaikkein vaikeimmin aikataulutettava. Se voi kestää vuosia eikä välttämättä näy ulospäin lainkaan. Luopujan on oltava valmis siirtämään vastuuta seuraavalle sukupolvelle, ja jatkajan on muodostettava realistinen käsitys siitä, millaisen yrityksen hän on ottamassa vastuulleen.

Tekniseen kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa kiinteistö- ja irtaimistokauppa, kauppahinta, rahoitus, verotus, mahdolliset korkotukilainat sekä omistuksen järjestäminen.

Kolmas kokonaisuus muodostuu tukiasioista, kuten aloittamistuesta ja investointituista. Niiden ajoitus vaikuttaa usein siihen, missä järjestyksessä sukupolvenvaihdos, investoinnit tai mahdollinen yhtiöittäminen kannattaa toteuttaa.

Kun asiantuntija otetaan mukaan suunnitteluun, tärkeintä on, että tiedossa ovat ainakin mahdollinen luopuja ja jatkaja. Kaikkien yksityiskohtien ei vielä tarvitse olla ratkaistu. Asiantuntijan tehtävänä on auttaa jäsentämään vaihtoehdot ja rakentamaan kokonaisuudesta toimiva.

Odotusten pitää kohdata todellisuus

Jatkajalla on usein paljon ajatuksia tilan kehittämisestä, mikä on erittäin hyvä asia. Samalla on kuitenkin arvioitava realistisesti, millä aikataululla tavoitteita voidaan saavuttaa ja millaisiin investointeihin yrityksellä on todellisuudessa mahdollisuuksia.

Jatkaja ostaa liiketoiminnan sellaisena kuin se luovutushetkellä on. Vaikka tavoitteena olisi kehittää toimintaa voimakkaasti tulevaisuudessa, kauppahinnan ja rahoituksen on perustuttava nykyiseen liiketoimintaan eikä pelkästään tulevaisuuden suunnitelmiin.

Myös luopujalla on usein luonnollinen toive saada elämäntyöstään oikeudenmukainen korvaus. Kauppahinnan täytyy kuitenkin olla sellainen, että jatkajalla säilyy mahdollisuus harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa ja kehittää tilaa myös tulevaisuudessa. Tästä syystä maatilan sukupolvenvaihdos toteutetaan yleensä alle omaisuuden käyvän markkina-arvon.

Kokonaisuuteen vaikuttaa myös pankki, joka arvioi jatkajan rahoituskyvyn. Lisäksi on pohdittava, miten muut mahdolliset perilliset huomioidaan.

Kaikkia tavoitteita ei voida saavuttaa samanaikaisesti. Jos jotain halutaan painottaa, jostain toisesta asiasta voidaan joutua luopumaan. Siksi sukupolvenvaihdoksesta ei kannata rakentaa tarpeettoman monimutkaista kokonaisuutta pelkästään esimerkiksi verotuksellisten hyötyjen vuoksi. Usein selkeä ja ymmärrettävä ratkaisu on pitkällä aikavälillä toimivin ja edullisin.

Sukupolvenvaihdos on osa tilan pitkän aikavälin suunnittelua

Sukupolvenvaihdosta ei pitäisi tarkastella vain yhtenä irrallisena tapahtumana, jos tilalla suunnitellaan esimerkiksi lisämaan hankintaa, uusia investointeja tai yhtiöittämistä. Kaikki nämä ratkaisut vaikuttavat yrityksen talouteen, verotukseen, rahoitukseen ja tukimahdollisuuksiin.

Pitkäjänteinen suunnittelu auttaa löytämään oikean ajankohdan myös sukupolvenvaihdokselle.

Kaikkea ei kuitenkaan voida ennakoida. Naapurista voi tulla peltoa myyntiin tai tukijärjestelmä muuttua kesken suunnittelun. Siksi pitkän aikavälin suunnitelma ei ole lukittu käsikirjoitus, vaan työkalu, jonka avulla myös yllättäviä mahdollisuuksia voidaan arvioida osana kokonaisuutta.

Lisämaan hankkiminen juuri ennen sukupolvenvaihdosta voi olla tilan kehittämisen kannalta perusteltu ratkaisu, vaikka investoinnin arvo ei siirtyisikään täysimääräisesti sukupolvenvaihdoksen kauppahintaan. Tällöin kyse on tietoisesta päätöksestä kehittää tilaa pitkällä aikavälillä.

Riskejä ei tarvitse pelätä, mutta ne pitää tunnistaa. Olennaista on ymmärtää, mitä eri ratkaisut tarkoittavat tulevaisuuden kannalta, ja käydä niistä keskustelua myös tulevan jatkajan kanssa jo ennen varsinaista omistajanvaihdosta.

Jos jatkajalla on mahdollisuus saada nuoren viljelijän aloittamistuki, sukupolvenvaihdos kannattaa monessa tapauksessa toteuttaa ennen suurta investointia. Näin jatkajalla voi olla mahdollisuus hyödyntää myös korotettua investointitukea.

Yhtiöittämiselle ei puolestaan ole yhtä oikeaa ajankohtaa. Joillakin tiloilla se kannattaa tehdä ennen sukupolvenvaihdosta, toisilla vasta sen jälkeen. Ratkaisu riippuu aina tilan lähtötilanteesta ja tavoitteista.

Sukupolvenvaihdoksia voidaan toteuttaa monella tavalla

Maatalous on muuttunut, ja samalla myös sukupolvenvaihdokset ovat monipuolistuneet.

Jatkajat eivät enää ole aina parikymppisiä, vaan he voivat olla yli 40-vuotiaita ja tehdä sukupolvenvaihdoksen vasta muun työuran jälkeen. Tällöin nuoren viljelijän aloittamistuki ei välttämättä ole enää käytettävissä.

Myös luopujat jatkavat työelämässä aiempaa pidempään. Tämä mahdollistaa vaiheittaiset ratkaisut, joissa luopuja ja jatkaja työskentelevät yhdessä useita vuosia ennen lopullista omistajanvaihdosta.

Lisäksi ensimmäiset osakeyhtiömuotoiset maatilat ovat vähitellen tulossa sukupolvenvaihdosikään, mikä tuo omistajanvaihdoksiin uusia verotuksellisia ja rahoituksellisia kysymyksiä. Jos jatkaja on tiedossa hyvissä ajoin, suunnittelu voidaan joissain tapauksissa aloittaa jopa 5–10 vuotta ennen varsinaista sukupolvenvaihdosta.

Asiantuntija auttaa pitämään kokonaisuuden hallinnassa

Sukupolvenvaihdos on usein myös tunteita herättävä prosessi. Kun samaan aikaan käsitellään omaisuutta, perhesuhteita, verotusta, rahoitusta ja tulevaisuuden suunnitelmia, kokonaisuuden hahmottaminen voi olla vaikeaa.

Asiantuntijan tehtävänä ei ole tehdä päätöksiä asiakkaan puolesta. Hän toimii ikään kuin yhtenä tilan työntekijänä, joka kokoaa tarvittavat tiedot, valmistelee vaihtoehdot ja pitää sukupolvenvaihdosprosessin liikkeessä. Päätökset tekee aina yrittäjä itse.

Ensimmäisen tapaamisen jälkeen moni toteaa, että tietoa tuli paljon. Se on täysin luonnollista, sillä sukupolvenvaihdokseen liittyy yllättävän paljon huomioitavia asioita. Asiantuntijan tehtävä on auttaa jäsentämään kokonaisuus niin, ettei kaikkea tarvitse ratkaista yhdellä kertaa.

Täydellistä hetkeä ei kannata jäädä odottamaan

Kun mahdollinen jatkaja kertoo haluavansa jatkaa tilaa, keskustelu kannattaa aloittaa heti. Vastuuta voidaan siirtää vähitellen jo ennen varsinaista sukupolvenvaihdosta, eikä kaiken tarvitse tapahtua yhdellä kertaa.

Täydellistä ajankohtaa ei välttämättä koskaan tule. Tärkeintä on, että valmistelu aloitetaan ajoissa, eri vaihtoehdot käydään avoimesti läpi ja päätöksiä tehdään suunnitelmallisesti.

Maatalous tarvitsee uusia jatkajia. Siksi kannattaa puhua myös alan hyvistä puolista. Haasteita tulee varmasti vastaan, mutta samalla ala tarjoaa mahdollisuuden rakentaa omaa yritystä ja tehdä pitkäjänteistä työtä.

Sukupolvenvaihdos ei ole tähtitiedettä. Kun valmisteluun varataan riittävästi aikaa ja asiantuntijat saavat hoitaa oman työnsä, viljelijän ei tarvitse kantaa huolta siitä, onko kaikki varmasti huomioitu. Näin aikaa jää siihen, mikä on tärkeintä – tilan tulevaisuuden rakentamiseen.

Sukupolvenvaihdokseen liittyvän blogisarjan toisessa osassa syvennymme siihen, miten ajantasainen taloustieto ja asiantuntijoiden yhteistyö tukevat onnistunutta sukupolvenvaihdosta.

Veli-Matti Jalli
talousasiantuntija
Finanssila Oy

Yhteistyössä Senni Valiola, Mediamaisen

The post Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa appeared first on Tilitoimisto Finanssila Oy.

”En kokenut lukion olevan oma juttuni, ja ajattelin, että jotain täytyy opiskella. Halusin pois kotipaikkakunnalta, joten lähdin Rovaniemelle merkonomiopintoihin. Silloin sanottiin, että tällä alalla on aina töitä, ja niinhän se on.”

Valmistumisen jälkeen Susanna työskenteli pari vuotta toisessa tilitoimistossa. Vuonna 2019 hänelle heräsi ajatus tradenomiopinnoista. Susanna oli hetken päätoimisena opiskelijana, mutta aloitti pian opiskelujen ohella osa-aikaiset työt Finanssilassa.

Opiskelua ja töitä joustavasti rinnakkain

Finanssilassa Susannan työskentely alkoi nollatuntisopimuksella, mikä mahdollisti työn tekemisen oman jaksamisen ja opintojen mukaan.

”Työn ja opiskelun yhdistäminen onnistui tosi hyvin. Töitä sai tehdä niin paljon kuin itse jaksoi. Kesät ja muut vapaat olin enemmän töissä. Korona-aikana sekä opinnot että työ sujuivat pitkälti etänä, joten arki oli joustavaa.”

”Työni ei silloin vaatinut päivittäistä läsnäoloa asiakkaiden puolesta. Käytännössä töitä pystyy tekemään missä vain, mutta etätöiden ohella kävin jo silloin paljon myös Kauhavan toimistolla.”

Opinnäytetyön viimeistelyvaiheessa työaikaa muokattiin hetkellisesti nelipäiväiseksi työviikoksi. Hän valmistui tradenomiksi vuonna 2022 ja siirtyi sen jälkeen kokoaikaiseksi työntekijäksi.

Vastuuta maatilojen taloushallinnosta

Tällä hetkellä Susannan työnkuvaan kuuluvat maatilojen ja maatilaosakeyhtiöiden kirjanpidot, tilinpäätökset sekä muut taloushallinnon tehtävät. Vastuualue on pysynyt pääpiirteissään samana, ja monet asiakkaat ovat kulkeneet mukana alusta asti.

”Aluksi tein kuukausikirjanpitoja asiakkaille, joilla ei ollut vielä sähköisiä järjestelmiä käytössä eikä minulla ollut silloin vastuuasiakkaita. Myöhemmin, kun siirryin kokoaikaiseksi, vastuulleni tuli asiakkaita, joilla on käytössä kierrätykset ja päivittäinen laskujen seuranta.”

Monipuolinen asiakastyö on mielekästä

Työssään Susanna arvostaa erityisesti asiakassuhteita. Monipuolinen asiakaskunta tuo vaihtelua työpäiviin ja pitää työn mielenkiintoisena.

”On eri kokoisia tiloja ja eri toimialoja. Se tuo kivasti vaihtelua, ja pääsee koko ajan oppimaan uutta. Parasta on, kun saa olla mukana asiakkaan arjessa ja tulee tunne, että on oikeasti apuna. Silloin on ilo tehdä töitä ja seurata tilan toimintaa.”

Vaikka Susannalla ei ole omaa maataloustaustaa, ala on tullut tutuksi työn ja lähipiirin kautta.

”Siskollani on viljatila, ja olen ollut siellä kiireapulaisena.”

Työhön kuuluu myös haasteita. Taloushallinto vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä sekä kokonaisuuksien hallintaa.

”Organisointi ja hallinnointi ovat välillä haastavia, kun on paljon liikkuvia ja muuttuvia osia. Myös erityistarpeet ja erikoistapaukset vaativat normaalia enemmän tarkkuutta. Mutta näissäkin asioissa on kehittynyt vuosien varrella.”

Onnistumisen hetket syntyvät usein arjen sujuvuudesta.

”Kun kaikki sujuu hyvin, se on jo itsessään onnistuminen.”

Turvallinen ala, muuttuva ympäristö

Susanna kokee taloushallinnon turvalliseksi alaksi.

”Peruskirjanpito pysyy samana, pieniä lakimuutoksia lukuun ottamatta. Laitteistot ja ohjelmistot päivittyvät, mutta perusteet eivät katoa.”

Automaatio ja tekoäly herättävät alalla keskustelua, mutta Susanna suhtautuu kehitykseen rauhallisesti.

”Välillä pelätään, että automatisointi vie työpaikat. En usko, että se ainakaan heti vie. Taustalla tarvitaan aina ihminen, joka ymmärtää kokonaisuuden.”

Yhdessä tekemisen voima

Susanna työskentelee toimistolla noin kaksi päivää viikossa. Vaikka työ onnistuu etänä, yhteisöllisyys on tärkeää.

”Tiimissä on voimaa. Yhdessä tekeminen on tärkeää, ja kuukausipalavereissa käydään läpi tilannekatsauksia. Työkaverit ovat ehdottomasti yksi parhaista asioista Finanssilassa.”

Susannan uratarina kertoo määrätietoisesta kehittymisestä, joustavasta työn ja opiskelun yhdistämisestä sekä halusta olla aidosti asiakkaan tukena arjessa. Taloushallinnon perusteet pysyvät, mutta osaaminen syvenee kokemuksen myötä – ja juuri siinä piilee työn pitkäjänteinen mielekkyys.

The post Susannan urapolku – määrätietoista kehittymistä ja arjen kumppanuutta asiakkaille appeared first on Tilitoimisto Finanssila Oy.

Vuonna 1986 Koskelta TL ostettua tilaa lähdettiin kehittämään alun alkaen lähes tyhjästä.

”Vanhempani ostivat tämän tilan aikanaan ja lähtivät kasvattamaan sekä kehittämään sitä. Minun ja Johannan oli siinä mielessä helpompi jatkaa, kun ei ollut valtavaa korjausvelkaa vastassa”, Ilkka Mäkitalo kertoo.

Vuoden 2018 lopussa tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos, ja toimintaa on kehitetty määrätietoisesti eteenpäin. Viime vuosina tilalla on muun muassa laajennettu sikalaa, salaojitettu peltoja, uudistettu valaistusta, rakennettu uusia siiloja ja kehitetty myllyjärjestelmiä. Bioturvallisuuteen on panostettu esimerkiksi niin, että viljasiilot täytetään rehustamon ulkopuolelta eikä linnuilla ole pääsyä rehutiloihin.

”Jos koneet tai järjestelmät ovat epävarmoja, se vie aikaa ja motivaatiota. Pyrimme siihen, että asiat toimivat ja varasuunnitelma löytyy aina. Mieluummin pidetään koneet koko ajan kunnossa kuin odotetaan, että jotain hajoaa.”

Välimaan tilalla pyritään esimerkiksi pitämään sikalan ruokintajärjestelmiin varaosia valmiina varastossa ja koneita huolletaan säännöllisesti.

Tilalla on panostettu myös siihen, että työ ei ole yhden ihmisen varassa. Oman väen lisäksi tilalla työskentelee kaksi ulkopuolista työntekijää. Myös Ilkan vanhemmat auttavat tarvittaessa niin pelto- kuin sikalatöissä.

”Tilallamme kaikki päivittäiset asiat voi lähtökohtaisesti tehdä yksinkin, vaikka monessa työssä helpottaa, että tekijöitä on kaksi. Pystymme itsekin välillä lähtemään pois ja työntekijät pärjäävät. On erittäin tärkeää, että jää myös vapaa-aikaa.”

Taloushallinnon ulkoistaminen vapautti aikaa olennaiseen

Yhteistyö Finanssilan kanssa alkoi vuonna 2025 samalla, kun tila yhtiöitettiin osakeyhtiöksi. Aiemmin kirjanpito hoidettiin itse, mutta kahdenkertainen kirjanpito ja osakeyhtiö toivat mukanaan uudenlaisia vaatimuksia.

”Ulkoistaminen oli hyvä ratkaisu. Ei tarvinnut opetella kaikkea itse, kun muutenkin asiat muuttuivat. Yhtiöittäminen itsessään oli iso ja pitkä prosessi, mutta siirtymä meni yllättävän helposti”, Johanna Mäkitalo kertoo.

Kun yksikkökoko kasvaa ja markkinat elävät jatkuvasti, myös päätösten vaikutukset näkyvät nopeasti. Sähköiseen taloushallintoon siirtyminen helpotti arkea heti alusta alkaen.

”Pois emme enää vaihtaisi. Fivaldi-ohjelmisto on ollut todella toimiva erityisesti laskupuolella. Joka aamu kirjanpitäjä laittaa, meidän hyväksymät laskut järjestelmään ja kassavirtaennusteesta näkee heti, mihin asti rahat riittävät. Se antaa nopeasti kuvan kassatilanteesta”, Ilkka iloitsee.

Laskut hyväksytään ja maksetaan tilalla itse, sillä sen koetaan auttavan kokonaisuuden hahmottamisessa ja kulujen seurannassa. Myös silloin, jos laskujen maksaminen olisi ulkoistettu tilitoimistolle, asiakas hyväksyy laskut aina itse eikä mitään siirry maksuun ilman hyväksyntää.

Ajantasainen kirjanpito tuo ennustettavuutta arkeen

Ajantasainen kirjanpito tuo tilalle ennustettavuutta ja vähentää jatkuvaa laskemista.

”Jos kirjanpito tulisi viikon tai kaksi perässä, pitäisi koko ajan pyörittää omia Excel-taulukoita pysyäkseen tilanteessa mukana.”

Ajantasaisesta taloustiedosta on ollut hyötyä erityisesti investointien suunnittelussa.

”Kun näkee reaaliaikaisesti, paljonko rahaa on mennyt ja paljonko kassassa on jäljellä, investointien suunnittelu ja seuranta helpottuu huomattavasti.”

Samaa ajattelua hyödynnetään myös konehankinnoissa.

”Kultivaattorin hankinnan kohdalla mietittiin tarkasti missä kohtaa lasku tulee, jotta kassassa rahat riittävät. Näitä pystyy pohtimaan paljon rauhallisemmin ja tarkemmin, kun luvut ovat ajan tasalla.”

Yhtiöittämisen myötä myös välitilinpäätöksen ja varastokirjanpidon merkitys konkretisoitui uudella tavalla.

”Varastokirjanpidosta tuli meille uusi työkalu kokonaisuuden hahmottamiseen. Näemme konkreettisesti, paljonko rahaa on kiinni esimerkiksi viljassa. Se tuo mielenrauhaa, kun tietää mitä siiloissa oikeasti on.”

Säästöt tuovat joustavuutta

Välimaan tilalla pyritään pitämään taloudessa niin sanottua puskurirahaa, jotta investointeja ja arjen päätöksiä ei tarvitse tehdä jatkuvassa epävarmuudessa.

Mäkitalo pohtii, että rahan pitäminen turhaan tilillä voi tuntua joskus kalliilta, mutta vielä kalliimpaa olisi joutua hakemaan rahoitusta pankista silloin, kun rahatarve on akuutti.

”Myös pankin kanssa on tarpeen tullen helpompi keskustella, kun itse tietää jatkuvasti missä mennään ja jotain on säästössä. Meillä yksikään investointisuunnitelma ei ole jäänyt toteuttamatta sen takia, että pankki ei lähtisi rahoittamaan hanketta.”

Mäkitalo kertoo, että taloussuunnittelussa korostuu ennen kaikkea pitkäjänteisyys.

”Lainoja maksetaan maltillisesti. Jos kaikki olisi liian tiukalla, mahdolliset tulevat investoinnit menisivät vielä hankalammiksi. Investointeja pyritään tekemään kassan sallimissa rajoissa, eikä kaikkea tarvitse tehdä kerralla.”

Hyvä taloustieto helpottaa päätöksentekoa

Tilalla seurataan lukuja aktiivisesti myös yhdessä taloushallinnon asiantuntijan Päivi Koivuniemen kanssa, joka toimii tilan omana kirjanpitäjänä.

”Taloustilannetta käydään yhdessä läpi Loimaan toimistolla pari kertaa vuodessa ja tarpeen mukaan soitellaan pitkin vuotta. On mukava, että kaiken voi hoitaa etänä mutta tarvittaessa pääsee myös paikan päälle”, Ilkka Mäkitalo kiittää.

Käytännön yhteistyön merkitys näkyy erityisesti kiireisimpinä aikoina.

”Viime vuonna tuli kesken puintien useampi selvityspyyntö yhtiöittämiseen liittyen. Päivi haki nopeasti kaikki tiedot valmiiksi ja selvitykset saatiin tehtyä saman tien. Siinä kohtaa maksaa mielellään tuntihinnan siitä kirjanpitäjälle, että oma mielenterveys säilyy”, Ilkka naurahtaa.

Tilalla ajatellaan, että väärässä paikassa säästäminen voi tulla lopulta kalliiksi.

”Jos kirjanpidossa, konehuolloissa tai muissa tärkeissä asioissa yrittää säästää liikaa tekemällä kaiken itse, asiat jäävät helposti tekemättä tai ne tehdään huonommin.”

Välimaan tilalla kirjanpito nähdään investointina, joka säästää omaa aikaa ja vähentää virheitä.

”Jos vuodessa menee esimerkiksi 5000 euroa kirjanpitoon, ja sillä saa itselleen aikaa keskittyä pelto- ja sikalatöihin sekä vältytään virheiltä, niin raha voi tulla moninkertaisena takaisin.”

Alan tunteva kirjanpitäjä ymmärtää kokonaisuuden

Mäkitalot pitävät maatalousalan erityispiirteet tuntevaa tilitoimistoa tärkeänä.

”On ehdottoman tärkeää, että kirjanpitäjä ymmärtää toimialaa. Ei tule turhia kyselyjä siitä, mihin jokin kuuluu tai mitä kuiteilla on.”

Finanssila valikoitui tilan kirjanpitäjäksi lopulta suositusten kautta.

”Finanssilasta jäi heti ensimmäisen Teams-palaverin jälkeen hyvä vaikutelma. Yhteistyössä arvostamme erityisesti sitä, että asiat hoidetaan ajallaan ja huolellisesti.”

Mäkitalot kehuvat myös Fivaldin ostoreskontran sekä kuittisovelluksen kommenttiosiota, minkä kautta kirjanpitäjälle voi välittää lisätietoja sisällöstä.

Kasvua tärkeämpää on toimiva kokonaisuus

Tulevaisuutta suunnitellaan pitkäjänteisesti. Peltoalaa halutaan kasvattaa järkevästi, jos sopivia mahdollisuuksia tulee vastaan. Tärkeitä kriteerejä ovat sijainti ja logistiikka. Sikapuolella tavoitteena on löytää välitysporsaille vakituinen jatkopaikka.

”Toinen vaihtoehto olisi kasvattaa kaikki itse, mutta se vaatisi puolestaan suuren investoinnin ja lisää työvoimaa. Se ei ole tällä hetkellä ensisijainen vaihtoehto.”

Kasvua ei haeta pelkän kasvun vuoksi.

”Ajassa ja kehityksessä täytyy pysyä mukana, eikä se aina tarkoita sitä, että hankitaan vain lisää. Jos jotain hankitaan, pitää miettiä mikä on hankinnan todellinen hyöty.”

Tilalla korostetaan myös työntekijöiden merkitystä.

”Työvoimaan ja työoloihin panostaminen on todella tärkeää, ja myös omasta jaksamisesta täytyy huolehtia. Meillä on ollut äärettömän hyvät työntekijät.”

Tuotannossa keskitytään hyödyntämään omia vahvuuksia. Keskeisenä ajatuksena on keskittyä yhteen asiaan ja pyrkiä olemaan siinä maailman paras. Välimaan tilalla sikala on ykkösasia ja peltopuoli tukee sitä.

”Kaikista pahinta olisi se, että ei tehtäisi mitään ratkaisuja. Asioita voidaan kokeilla, ja jos joku ei toimi, strategiaa muutetaan.”

Teksti ja kuvat: Mediamaisen

The post Sikatilan kehittäminen vaatii ennakointia, yhteistyötä ja toimivaa taloushallintoa appeared first on Tilitoimisto Finanssila Oy.

Monet eläintilat ovat liikevaihdoltaan suuria yrityksiä, ja myös taloudelliset riskit kasvavat. Kate on usein pieni, ja yksikin epäonnistuminen voi näkyä tuloksessa pitkään. Siksi varautuminen, riskien minimointi ja kannattavuuden seuranta ovat keskeisiä asioita jokaisella tilalla.

Kannattavuuden parantaminen edellyttää ajantasaista ja vertailukelpoista taloustietoa, joka tukee päätöksentekoa. Kun kirjauskäytännöt ovat yhtenäiset, voidaan eri ajanjaksoja verrata keskenään ja tunnistaa muutokset ajoissa. Jos jokin kuluerä kasvaa merkittävästi, syy kannattaa selvittää nopeasti ja reagoida tilanteeseen.

Kahdenkertainen kirjanpito ja kuukausittainen arvonlisäveron jaksotus tuovat ennustettavuutta talouteen ja helpottavat tulevaisuuden suunnittelua.

Sähköinen taloushallinto mahdollistaa ajantasaisen tiedon hyödyntämisen arjessa. Se tukee niin tuotannon kehittämistä kuin investointien suunnittelua, ja tarvittavat raportit saadaan helposti myös viranomaisille.

Yksi merkittävimmistä talouden riskeistä liittyy investointeihin

Liian suuret tai väärin ajoitetut investoinnit voivat kuormittaa taloutta pitkään.

Investointeja tulisi tehdä tilan kapasiteetin ja kantokyvyn mukaan. Pitkällä aikavälillä menestyminen edellyttää tasaista tuloksentekoa ja investointien ennakointia, jotta ne voidaan jaksottaa useammalle vuodelle. Näin poistopohja säilyy ja talous pysyy hallinnassa.

Laajennusinvestoinneissa on tärkeää huomioida kokonaisuus: lainamäärä, tuotannon järjestäminen ja mahdollinen työvoiman tarve. Askelmerkkejä kannattaa miettiä useamman vuoden päähän ja arvioida vaihtoehtoja eri skenaarioiden kautta.

Kaikkeen ei voi varautua, mutta riskejä voidaan tunnistaa ja arvioida etukäteen. Investointivaiheessa rahaa liikkuu paljon, jolloin suunnitelmassa pysyminen ja maltti korostuvat.

Muutostilanteessa kirjanpito ei saa jäädä jälkeen

Muutostilanteissa, kuten yhtiöittämisessä tai toiminnan laajentuessa, kirjanpidon ajantasaisuus korostuu entisestään. Talouden seurannan on käynnistyttävä heti uudessa rakenteessa. Jos kirjanpito laahaa perässä, päätöksiä joudutaan tekemään puutteellisen tiedon varassa. Esimerkiksi yhtiöittämisen jälkeen alkutiedot on saatava nopeasti kirjanpitoon, jotta tilanteen kehittymistä voidaan seurata heti sähköisestä taloushallinnosta.

Poistojen merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa. Kun laskennalliset poistot otetaan heti käyttöön, tulos antaa realistisemman kuvan yrityksen tilanteesta jo ensimmäisistä kuukausista lähtien.

Muutostilanteessa myös yhteistyö korostuu. Avoin ja toimiva suhde yrittäjän ja kirjanpitäjän välillä helpottaa arkea ja tukee päätöksentekoa.

Ajantasainen taloustieto antaa mahdollisuuden ennakoida – ja juuri ennakointi ratkaisee tilan kestävyyden. Hyvin hoidettu talous ei näy arjessa, mutta sen puute näkyy nopeasti.

Elisa Nivukoski
toimitusjohtaja
Finanssila Oy

Yhteistyössä Senni Valiola, Mediamaisen

The post Ajantasainen taloustieto ratkaisee eläintilan kestävyyden appeared first on Tilitoimisto Finanssila Oy.

”Työ oli mukavaa ja palkitsevaa, mutta jossain vaiheessa tuntui, että en enää oppinut uutta ja kaikki tuntui liiankin tutulta.”

Kun perheen nuorin lapsi täytti 18 vuotta, Virpi huomasi elämäntilanteensa muuttuneen.

”Ajattelin, että nyt minulla on enemmän omaa aikaa ja mietin, mitä oikeasti haluaisin tehdä. Halusin kokeilla jotain ihan uutta.”

Hän hakeutui taloushallinnon koulutukseen ja suuntautui kirjanpitoon sekä palkanlaskentaan.

”Alanvaihto jännitti. Olin tottunut liikkumaan paljon työpäivän aikana, ja mietin, miten pärjään toimistotyössä. Mutta tämä on ollut todella palkitsevaa – ja päivät ovat yllättävän erilaisia.”

Opinnot olivat vielä kesken, kun hän haki töihin Finanssilaan.

”Tein näytön Finanssilalle. Olin tehnyt palkkoja jo aiemmassa työssäni, joten tiesin aika hyvin, mistä on kyse.”

Vastuuta taloushallinnosta ja henkilöstöstä

Alkuvaiheessa Virpin työnkuvaan kuului sekä palkanlaskentaa että kirjanpitoa. Vuosien myötä vastuu on kasvanut ja laajentunut esihenkilö- ja hallinnollisiin tehtäviin.

”Nykyään toimin esihenkilöroolissa ja vastaan henkilöstöasioista yhä suuremmissa määrin. Henkilöstöpäällikön nimikettä vähän vierastan – koen olevani ennen kaikkea esihenkilö.”

Hänen työnkuvaansa kuuluu edelleen asiakkaiden perusasioiden hoitamista, kuten kirjanpitoa ja palkkoja, mutta rinnalle on tullut muun muassa työajanseurantaa, viikkopalaverien vetämistä, kuukausittaisia tilannekatsauksia, kehityskeskusteluja sekä rekrytointeja. Lisäksi hän seuraa henkilöstön jaksamista ja suunnittelee uusien asiakkuuksien jakautumista osaamisen mukaan.

”Kaikista tärkeintä esihenkilönä on huolehtia työntekijöiden jaksamisesta ja tasapuolisesta kohtelusta. On tärkeää, että asiakkaat ovat tasapainossa työntekijän osaamiseen ja työmäärään nähden.”

Työajan jakautuminen riippuu kuukaudesta, mutta tällä hetkellä painotus on edelleen taloushallinnon tehtävissä, noin 60 prosenttia työajasta. Henkilöstömäärän kasvaessa myös esihenkilötyön osuus kasvaa.

”Jos tuntuu, että aika ei riitä kaikkeen, organisoin taloushallinnon tehtäviä tiimille. Saan itse hallinnoida kokonaisuutta, ja se tuntuu luontevalta.”

Virpi kertoo roolin laajentuneen kokemuksen ja oman luonteen myötä.

”Minulla on aina ollut vahva kiinnostus numeroihin, mutta myös ihmisten kanssa työskentelyyn. Tämä yhdistää ne molemmat.”

Maatilojen arki lähellä sydäntä

Virpillä on maataloustaustaa lapsuudenkodistaan pienestä pitäen. Hän kasvoi Kortesjärvellä pientilalla, jossa oli sekä eläimiä että kasvinviljelyä.

”Meillä oli lehmiä, lampaita, sikoja, kanoja, pupuja ja navettakissoja. Vanhemmat viljelivät omille eläimille rehua ja heinää. Silloin kylällämme lähes jokaisessa talossa oli navetta”, hän muistelee.

Maatila-asiakkaat ovat hänelle erityisen tärkeitä.

”He haluavat, että kuljemme mukana heidän arjessaan ja päästävät meidät lähelle. He pyytävät apua ja ovat avoimia. Siitä tulee tunne, että on osa heidän porukkaansa.”

Erityisesti messut ja tilavierailut ovat Virpille mieleisiä hetkiä.

”On tosi mukava tavata asiakkaita kasvotusten. Se lujittaa suhdetta entisestään.”

Turvallinen ja inhimillinen työyhteisö

Virpi kokee työnsä parhaaksi puoleksi sen monipuolisuuden ja kuvaa työyhteisöä tiiviiksi.

”Aamulla ei koskaan täysin tiedä, millainen päivä on tulossa. Sen kuitenkin tietää, ettei Finanssilassa jää minkään ongelman kanssa yksin.”

Finanssilassa hän arvostaa erityisesti työyhteisöä ja johtamista.

”Jukka ja Elisa ovat inhimillisiä ja lähellä työntekijöitä. He ovat aina tavoitettavissa ja läsnä. Yrityksen arvomaailma luo vankan kivijalan kasvulle ja työntekijöiden hyvinvoinnille.”

Onnistumisia ja haasteita kasvun keskellä

Suurimmat onnistumiset liittyvät luottamukseen.

”Kun saa asiakkaan luottamuksen raha-asioissa, se on kaikkein tärkeintä. Myös vaikeiden tilanteiden ratkaiseminen – oli kyse henkilöstöstä tai asiakkaasta – tuntuu palkitsevalta. Kun haastava asia saadaan ratkaistua ja kaikki ovat lopulta tyytyväisiä, se on parasta.”

Haasteita tuo erityisesti kuormitustilanteiden hallinta.

”Jos huomaan, että jollakin työntekijällä on liikaa kuormaa, siihen täytyy reagoida. Muutokset ja yllättävät tilanteet, kuten sairastumiset, rikkovat helposti arjen rytmin.”

Virpi työskentelee pääsääntöisesti kahtena päivänä viikossa toimistolla muiden tapaan, mutta tilanteet voivat vaihdella.

Virpin uratarina kertoo rohkeasta alanvaihdosta, jatkuvasta kehittymisestä ja halusta kantaa vastuuta niin asiakkaista kuin työyhteisöstäkin. Numeroiden tarkkuus ja ihmisten kohtaaminen kulkevat hänen työssään käsi kädessä – ja juuri siinä piilee työn merkityksellisyys.

Seuraa blogiamme jatkossakin, sillä esittelemme myöhemmin lisää uratarinoita Finanssilan asiantuntijoiden eri tehtävistä ja elämäntilanteista. Sosiaalisen median kanavistamme löydät myös henkilöesittelyjä.

Teksti: Senni Valiola, Mediamaisen

The post Virpin urapolku – uusi suunta numeroiden ja ihmisten parissa appeared first on Tilitoimisto Finanssila Oy.

Henkilötietoja ovat kaikki tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön eli siis työntekijään liittyvät tiedot. Näitä ovat esimerkiksi nimi, syntymäaika, henkilötunnus, osoite ja pankkitilin numero. Erityisen arkaluonteisia henkilötietoja ovat ammattiliittojen jäsenyydet ja terveystiedot. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja Suomen tietosuojalaki säätelevät henkilötietojen käsittelyä.

Tietosuojalain ja –asetuksen tarkoitus on suojata luonnollisen henkilön henkilötietoja ja yksityisyyttä sekä edistää hyvää tapaa toimia. Palkkahallinnossa oikeus käsitellä henkilötietoja perustuu työlainsäädännön velvoitteisiin.

Tietosuojaperiaatteiden mukaan henkilötietoja on käsiteltävä:

• Lainmukaisesti, asianmukaisesti ja läpinäkyvästi.
• Luottamuksellisesti ja turvallisesti.
• Vain tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten.
• Vain tarpeellinen määrä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukseen nähden.

Lisäksi käsiteltävien tietojen tulee olla ajantasaisia, joten tietoja on päivitettävä aina tarvittaessa ‒ epätarkat ja virheelliset henkilötiedot on poistettava tai oikaistava viipymättä. Henkilötietoja säilytetään muodossa, josta rekisteröity (työntekijä) on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten.

Finanssilassa on yhteisesti sovitut toimintatavat, joita noudatetaan palkanlaskennan toimeksiantoja hoidettaessa. Näihin kuuluu esimerkiksi se, että palkkalaskelmat ja palkkatiedot toimitetaan mahdollisimman tietoturvallisesti, kuten jaetun kansion kautta tai salattuna sähköpostina. Niitä ei lähetetä pikaviestisovelluksissa (esim. WhatsApp). Pikaviestisovellukset eivät ole riittävän tietoturvallisia järjestelmiä, jotta niitä voisi käyttää henkilötietojen käsittelyssä. Tietosuojavaltuutettu on antanut vuonna 2021 huomautuksen henkilötietojen käsittelystä WhatsAppissa ja määrännyt yrityksen muuttamaan käytäntöään. Päätöksen mukaan käytäntö on rikkonut muun muassa tietosuoja-asetuksen vaatimusta käsittelyn turvallisuudesta.

Toinen tärkeä huomioitava asia on henkilötunnuksen käsittely. Sen käsittelyssä tulee noudattaa erityistä huolellisuutta. Henkilötunnusta ei pidä lähettää kokonaisuudessaan samassa viestikanavassa vaan syntymäaika ja loppuosa eri kanavia pitkin. Henkilötunnusta ei myöskään pidä tarpeettomasti merkitä tulosteisiin ja asiakirjoihin. Lisäksi palkkalaskelmat toimitetaan ilman henkilötunnuksen loppuosaa.

Huomioithan työnantajana nämä asiat ja turvaat työntekijäsi tiedot.

Elina Jaakola
palvelupäällikkö
Finanssila Oy

The post Työntekijöiden henkilötietojen tietosuoja appeared first on Tilitoimisto Finanssila Oy.

Toimita tilitoimistoon:

• Saldo- ja vakuustodistukset pankilta (näillä on hieman eri nimityksiä pankin mukaan)
• Yhteenveto vuoden aikana maksetuista maataloustuista
  • • Osakeyhtiöiden pitää toimittaa myös vuoden 2023 maataloustuista yhteenveto, josta nähdään mitkä tuet ovat vielä maksamatta
• Erilaiset vuosiyhteenvedot (esim. teurastamo, puukaupat)
• Osuusmaksulaskelmat/osuuspääomat
• Eläinyksiköt ja eläinmäärät -raportti
• Varastolistat (osakeyhtiöt)
• Rahastoraportit
• Vuokrasopimukset
• On hyvä ottaa tavaksi toimittaa osamaksusopimusten maksusuunnitelmat tilitoimistoon aina kun tekee uuden osamaksusopimuksen.
  • • Sama koskee myös leasingsopimuksia.
• Myös vakuutuskirjat on hyvä toimittaa tilitoimistoon.
  • • Esimerkiksi osakeyhtiöillä tapaturmavakuutuksen maksuprosentti vaikuttaa tilikauden aikana palkkojen jaksotuksiin.

Osa listatuista raporteista koskee erityisesti osakeyhtiöitä, joiden tilinpäätökselle on asetettu enemmän vaatimuksia. Kysy omalta asiantuntijaltasi mitä tietoja juuri sinun tulee toimittaa tilinpäätöstä varten.

Ennen kaikkea muista tehdä aktiivista yhteistyötä tilitoimiston kanssa, jolloin varmistat tilinpäätöksen valmistumisen sujuvasti ja hyvissä ajoin ennen määräaikaa.

Asiantuntijana toimi:

Eveliina Kannisto
vanhempi taloushallinnon asiantuntija

Tekstin kirjoitti:

Elina Jaakola
palvelupäällikkö

The post Tilinpäätöksen muistilista appeared first on Tilitoimisto Finanssila Oy.

Maatilan arki on tuttua Elinalle myös muuten kuin lukujen kautta: lapsuudesta kotoa ja nykyisin puolison maatilalta.

”Hoidan kotitilamme talouspuolen. Vanhaisäntä on vielä osallistunut tilan töihin, joten esimerkiksi kyntämään minun ei ole tarvinnut keväisin lähteä”, hän hymyilee.

Finanssilan työympäristöä Elina kuvailee mielenkiintoiseksi.

”Maatalousihmisten kanssa on kiva tehdä töitä ja yrittää helpottaa heidän arkeaan.”

Monipuolinen työnkuva lisää mielenkiintoa

Elinan työnkuva Finanssilassa on pysynyt melko samanlaisena, mutta vastuualueita on hieman muokattu oman kiinnostuksen mukaan.

”Aluksi tein kirjanpitotöitä sekä toimipisteen käynnistämiseen liittyviä toimia, kuten markkinointia ja uusasiakashankintaa. Erityisesti asiakashankinta oli tärkeää, kun aloitettiin toiminta uudella alueella.”

Elina ehti olemaan Finanssilassa noin vuoden, kun hän jäi ensimmäisen kerran äitiyslomalle. Takaisin töiden pariin hän palasi osa-aikaisesti jo alle vuodessa. Siitä asti hän on tehnyt osa-aikaista työaikaa.

Kirjanpitotyöt jäivät osa-aikaisuuden myötä kokonaan pois Elinan työnkuvasta, ja hän keskittyi muun muassa hallinnointitehtäviin, markkinointiin ja asiakashankintaan. Myöhemmin Elina toi esiin kiinnostuksensa myös palkanlaskentaan, ja on siitä lähtien hoitanut lisäksi palkka-asioita.

”Palkkapäivien lähestyessä työpäivät täyttyvät palkka-asioiden hoidosta. Muina aikoina keskityn hallinnollisiin tehtäviin ja markkinointiin. Kaikki osa-alueet ovat mielekkäitä, mutta tuskin jaksaisin tehdä mitään niistä yksinään kokopäiväisesti. Työn vaihtelevuus tuo arkeen sopivaa rytmiä ja pitää motivaation korkealla”, Elina kuvailee.

Hallinnointitehtäviin kuuluu muun muassa uusien asiakkuuksien perustaminen, kuittaukset, asiakaskontaktoinnit ja muut pienemmät juoksevat asiat.

Tilitoimistojen hallinnollisiin tehtäviin sisältyy myös lakisääteisiä vastuita – erityisesti rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyviä toimia. Elina vastaa esimerkiksi asiakkaan tuntemiseen ja rahanpesun ehkäisyyn liittyvien tietojen dokumentoinnista ja seurannasta.

Äitiysloman jälkeen takaisin rutiineihin

Toisen kerran Elina jäi äitiyslomalle viime kesänä ja palasi takaisin töihin alkusyksystä. Nyt toisen äitiysloman jälkeen asiakashankinta on jäänyt pois Elinan työnkuvasta, mutta muuten sisältö on pysynyt suunnilleen samana.

”Parasta Finanssilassa on, että töitä on saanut tehdä omien kiinnostusten mukaan ja osa-aikatyö on mahdollistettu elämäntilanne huomioiden.”

Nykyisin Elinan löytää Loimaan toimistolta noin kahtena päivänä viikossa.

”Vaikka mahdollisuus olisi etätyöskentelyyn, niin toimistolla on parasta, kun työkaverit ovat siellä. Finanssilassa on paljon erilaisia ihmisiä töissä ja kaikkien kanssa tulee käytyä hyviä keskusteluja niin töistä kuin välillä vähän töiden ulkopuoleltakin.”

Tällä hetkellä Elina ajattelee, että tulevaisuudessa jatketaan näillä samoilla työtehtävillä.

”Kun lapset vähän kasvavat ja palaan täysipäiväisesti takaisin, niin palkanlaskentapuolen töitä voisi lisätä. Ehkä jossain kohtaa omaa osaamista voisi myös syventää suorittamalla esimerkiksi PHT-tutkinnon”, hän pohtii.

Elinan tarina osoittaa, miten tärkeää on, että työ joustaa elämäntilanteiden mukaan. Mielekäs arki syntyy kiinnostuksen kohteiden ja vaihtelevien tehtävien yhdistelmästä.

Seuraa blogiamme jatkossakin, sillä esittelemme myöhemmin lisää uratarinoita Finanssilan asiantuntijoiden eri tehtävistä ja elämäntilanteista. Sosiaalisen median kanavistamme löydät myös henkilöesittelyjä.

Teksti ja kuvat: Senni Valiola, Mediamaisen

The post Elinan urapolku – Finanssilassa mahdollistuvat monipuolinen työ ja joustava arki appeared first on Tilitoimisto Finanssila Oy.