Lihantuotantoon painottuvalla tilalla oli vain reilu 30 välityseläintä sukupolvenvaihdoksen aikaan. Nykyään eläimiä on noin 850 kappaletta ja kasvatusta tehdään ternivasikoista teuraaksi asti. Eläinmäärän lisäksi peltopinta-ala on moninkertaistunut. Viljelyksessä on viljoja sekä nurmea muutaman sadan hehtaarin alalla.

Investointien ja kasvun osalta on otettu kaksi isompaa askelta, kun kasvattamoja laajennettiin. Monet asiat ovat veljesten mukaan olleet erinäisten sattumusten summia. Ensimmäinen pihattonavetta rakennettiin 2013, kun alun alkaen suunnitellut peltokaupat eivät toteutuneet, mutta kehittämishalu oli kova.

Samalla kehityssuunnalla jatkettiin ja toinen pihatto valmistui 2021. Tulevaisuuden haaveissa on tehdä nykyaikaisempi ja käytännöllisempi vasikkajuottamo. Tilalla on tehty myös paljon pienempiä investointeja niin tilojen kuin konehankintojenkin osalta.

Viime vuonna oltiin jälleen uuden edessä, kun maatalousyhtymä muutettiin osakeyhtiöksi ja perustettiin Koliha Oy.

Osakeyhtiöittäminen oli vaivaton prosessi
”Ruoantuotanto ei saa olla hyväntekeväisyysala, vaan sen pitää olla kannattavaa liiketoimintaa. Osakeyhtiöittäminen oli välttämätön ratkaisu kehittämisen ja kasvun kannalta. Yhtiöittäminen tuo lisää mahdollisuuksia ja helpottaa tuloksen ennakointia”, Valtteri Koli kertoo.

Yhtiöittäminen kesti noin vuoden. Aluksi tehtiin selvitys, jonka perusteella tuloksen kasvettua yhtiöittäminen näytti järkevältä.

”Aika vähän jouduimme itse tekemään. Finanssilan tiimi hoiti asiat ja pystyimme luottamaan siihen. Välipalaverit olivat hyviä ja meidät pidettiin ajan tasalla. Prosessi ei olisi voinut vaivattomampi olla”, Salomon Koli iloitsee.

Ulkoistamisen keskeinen ajatus on siinä, että yrittäjät saavat keskittyä omaan liiketoimintaansa.

”Kun yhtiöittämisessä asiat hoidetaan oikein ja oikeaan aikaan, silloin kaikki sujuu mahdollisimman hyvin ja talouden kannalta järkevästi”, Finanssilan toimitusjohtaja Elisa Nivukoski kertoo.

Moni asia säilyi ennallaan
Yhtiöittäminen jännitti alkuun, mutta lopulta arki pysyi hyvin samanlaisena. Tilalla oli jo aiemmin kahdenkertainen kirjanpito ja alv-maksut hoidettiin kuukausittain.

”Rahaa ei pysty nostamaan samalla tavalla kuin ennen, mutta se tuo toimintaan selkeyttä. Henkilökohtaisen omaisuuden ja yrityksen omaisuuden ero on myös selkeämpi ja itsestä tuli velaton. Pankissa luokitus tehtiin uudelleen osakeyhtiön myötä”, Valtteri Koli listaa muutoksia.

Maatalousyhtymän muuttuessa osakeyhtiöksi y-tunnus pysyi samana, joten laskut ja sopimukset säilyivät ennallaan. Se helpotti muutosta. Nimi muuttui moneen järjestelmään automaattisesti.

Tilan tulos on ollut tasaista siitä asti, kun viimeisimmän investoinnin jälkeen ensimmäiset eläimet lähtivät. Kesäisin ternivasikoita tulee vähemmän, jolloin tulee pieni notkahdus, mutta joulun lähestyessä ruuhka lisääntyy.

Ensimmäinen tilikausi osakeyhtiönä alkaa olla takana ja tulos näyttää hyvältä. Vahva tase ja kasvanut pääoma näyttävät hyvältä myös pankin suuntaan.

Haasteiden kautta kohti kannattavaa kokonaisuutta
Vastoinkäymisiä ja haasteita on tullut muun muassa rahoittajien sekä lupa-asioiden suhteen, mutta kaikesta on selvitty. Veljesten kova halu sekä into saada toiminta tuottavaksi on auttanut löytämään ratkaisut. Osittain on otettu myös isoja riskejä.

Aluksi molemmat työskentelivät tilan töiden lisäksi tilan ulkopuolisissa töissä. Ahkeruus ja pitkät päivät kannattivat. Tällä hetkellä tila työllistää Kolien lisäksi oppisopimusopiskelijan ja töissä on ollut useita harjoittelijoita. Vakituinen työntekijä on suunnitelmissa palkata sopivan henkilön löydyttyä.

Kehittämishalun ja innon lisäksi kasvun edellytyksenä on ollut yhteistyö muiden tilojen kanssa. Tulevaisuudessa tavoitteena on lisätä lähitilojen välistä yhteistyötä, jolloin tautipainetta sekä logistiikkaa saataisiin helpotettua. Omaa peltoa ei ole ollut, joten viljely tapahtuu suurimmaksi osaksi vuokramailla. Viimeisimmän navettainvestoinnin jälkeen uusia rehuyhteistyökuvioita on tullut lisää ja konekantaa uusittu hankkimalla käytettyjä hyväkuntoisia koneita.

”Pellot pidetään hyvässä kunnossa. Silloin niitä mielellään vuokrataankin. Kasvanut konekanta helpottaa ja nopeuttaa työtä. Yhteistyökuvioissa pyritään saamaan hyvää molemmille osapuolille”, Valtteri kertoo.

Pitkäaikaista ja molemminpuolista yhteistyötä
Finanssilan asiantuntijat ovat olleet Kolin tilan apuna jo vuodesta 2017 alkaen. Yhteistyö lähti navettainvestointeja varten laadituista kehitys- ja liiketoimintasuunnitelmista. Jälkeen päin tarkasteltuna askelmerkit yrityksen kehityksen suhteen ovat menneet täysin suunnitellun mukaisesti.

”Saimme jo silloin Finanssilasta apua kirjanpidon kanssa. Myöhemmin päätimme ulkoistaa kaikki tilitoimistopalvelut heille, emmekä ole katuneet päätöstä. Pidämme sähköisestä kirjanpitojärjestelmästä. Ajantasaiset luvut ovat helposti saatavilla, eikä kuitteja tarvitse pyöritellä montaa iltaa. Varsinkin yhtiöittämisessä olisi ollut valtava työ kaikille osapuolille ilman sähköistä järjestelmää”, Salomon Koli kiittää.

”Molemmin puolinen keskustelu luo tukea sekä turvaa ja olemme oppineet paljon. Finanssilassa on monipuolinen tiimi taustalla. Sieltä saa aina apua, eivätkä asiat ole yhden ihmisen varassa. Voimme luottaa, että meistä huolehditaan”, hän jatkaa.

Oikein tehdyllä kirjanpidolla ja huolellisella verosuunnittelulla voi tienata, joten siihen kannattaa panostaa.

”On iso etu, että tilitoimistossa on erikoistuttu maatalouteen ja siihen löytyy asiantuntemusta. Esimerkiksi poistot osataan suunnitella vuosia eteenpäin eikä tarkastella vain kuluvaa vuotta. Investointi olisi osoittautunut sudenkuopaksi, jos käytössä ei olisi ollut kahdenkertaista kirjanpitoa sekä kuukausittaista alv-maksua, jotka parantavat ennakoitavuutta”, Valtteri Koli kertoo.

Tutustu myös:
Visiosta käytäntöön – maatalouden kehityssuunnitelma toi selkeyttä maatalousyhtymä Kolin arkeen ja tulevaisuuteen
Katso 7.9.2021 julkaistu video Kolin tilalta
Maatilasta osakeyhtiö – Osa1: Milloin se kannattaa
Lue lisää maatilan osakeyhtiöittämisestä

Teksti ja kuvat: Mediamaisen

The post Maatilayhtymän osakeyhtiöittäminen luo mahdollisuuksia liiketoimintaan appeared first on Tilitoimisto Finanssila Oy.

Kehityssuunnitelma on osa Talouden työkalupakkia

Finanssila tarjoaa työkaluja talouden seurantaan, ennustamiseen ja suunnitteluun. Talouden työkalupakin Taimi-paketti voi sisältää esimerkiksi kehityssuunnitelman, joka on tarkoitettu jokaisen maatilan apuvälineeksi.

Esimerkki: Ensimmäisessä kehityssuunnitelmassa käydään läpi mm. tilan nykytilanne ja tulevat kehitystarpeet. Kehitystarpeiden myötä päädytään tekemään liiketoimintasuunnitelma, jossa tulevalle investoinnille määritellään mm. budjetti ja toteutusaikataulu. Noin vuoden kuluttua investoinnista tarkistetaan tilanne ja kehityssuunnitelma päivitetään, jolloin voidaan taas huomata tarve uudelle investoinnille ja liiketoimintasuunnitelmalle tai kenties jollekin muulle toimenpiteelle.

Kehityssuunnitelman avulla nähdään mm. onko tila investointikykyinen tai onko esimerkiksi yhtiöittäminen ajankohtaista. Maatiloilla investoinnit ovat nykyään suuria harppauksia, jolloin talouden seuranta investoinnin alkuvaiheesta lähtien on erittäin tärkeää. Kehityssuunnitelmaa voidaan hyödyntää myös sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja se auttaa lisäksi tilanteessa, jossa tila on ajautunut taloudellisesti hankalaan tilanteeseen. Me Finanssilassa pyrimme näyttämään suuntaa, josta voisi olla apua asiakkaalle.

Kehityssuunnitelmasta konkretiaan tiimin avulla

Kehityssuunnitelman avulla löydettyjen haasteiden ja tarpeiden jälkeen ryhdytään konkreettisiin toimiin. Kehitysprojekti voi liittyä investoinnin läpiviemiseen, yhtiöittämiseen, sukupolvenvaihdokseen tai talouden tervehdyttämiseen. Tila saa tuekseen tiimin, jossa ovat mukana tilan kirjanpitäjä ja laskenta-asiantuntija. Projektin aikana tiimin asiantuntijat toimivat tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Projekti sisältää tilan talouden kokonaisvaltaisen kartoituksen, kehityssuunnitelman kautta esiin tulleet toimenpiteet ja niiden toteutumisen seurannan. Tämä kaikki nivoutuu saumattomasti yhteen tilan kirjanpidon kanssa.

Finanssilan talousasiantuntijat ovat valmiina auttamaan. Jos sinusta tuntuu, että kehityssuunnitelma voisi olla ajankohtainen, ota yhteyttä Elisa Nivukoskeen.

The post Kehityssuunnitelmasta apua maatilan arkeen appeared first on Tilitoimisto Finanssila Oy.

Yhtiöittämistä suurella sydämellä

Finanssilassa maatilojen yhtiöittämisiä on tehty vuodesta 2014 lähtien. Joukkoon mahtuu kaikkien tuotantosuuntien tiloja, Suomen suurimmista kotieläintiloista aina sivutoimisiin viljatiloihin. Yhtiöittämisprosessin läpivieminen kaikkine vaiheineen on hioutunut matkan varrella ja kehitys jatkuu edelleen. Seuraamme lakimuutoksia ja verottajan ohjeistuksia sekä muita ajankohtaisia asioita, jotta voisimme palvella sinua ammattitaidolla.  Finanssilan tiimi on tukenasi läpi koko yhtiöittämisprosessin. Välitämme aidosti ja haluamme auttaa sinua maatilasi kehittämisessä.

Yhtiöittämissuunnitelma kertoo kannattavuudesta

Maatilan yhtiöittäminen aloitetaan aina yhtiöittämissuunnitelman laatimisella. Suunnitelma pitää sisällään maatilan nykyisen toiminnan analysoinnin, sekä kattavat laskelmat ja kirjallisen raportin vastaavasta osakeyhtiömuotoisesta toiminnasta. Selvityksen teettämiseen tila voi käyttää Neuvo-rahaa. Finanssilan yhtiöittämissuunnitelmasta saa vastauksen siihen, onko yhtiöittäminen ylipäätään mahdollista toteuttaa, ja kannattaako se toteuttaa.

Papereitten laadintaa ja tiukkaa talouden suunnittelua

Kun yhtiöittämissuunnitelman perusteella on tehty päätös maatilan yhtiöittämisestä, alkaa yhtiön perustamisvaihe. Osakeyhtiön perustaminen toimintamuodon muutoksella jakautuu kahteen kokonaisuuteen.

Varsinaiset yhtiön perustamispaperit tulee olla laadittuna tarkasti ja täsmällisesti verottajan hyväksymällä tavalla. Vaikka esim. peltokauppojen pilkuntarkka setviminen voi tuntua turhauttavalta, se on välttämätöntä verotuksellisesti oikean lopputuloksen saavuttamiseksi. Verottaja on ehdoton mm. kiinteistöjen hankintamenojen todenperäisyyden suhteen. Me Finanssilassa haemme aina jokaiseen tapaukseen verottajan ennakkoratkaisun. Näin varmistetaan se, että yhtiöittäminen voidaan toteuttaa ilman yllättäviä veroseuraamuksia.

Toinen, vähintään yhtä tärkeä osa-alue, on yhtiöittämisen käytännön läpivieminen. Tämä osuus edellyttää kirjanpitäjän ja yhtiöittämistä hoitavan asiantuntijan tiivistä yhteistyötä. Tämä prosessin vaihe on meillä Finanssilassa hiottu huippuunsa. Kaikki liiketoimet ennen yhtiöittämistä ja sen jälkeen suunnitellaan niin, että saavutetaan verotuksellisesti ja rahaliikenteen kannalta optimaalisin lopputulos. Varsinkin isojen lihatilojen yhtiöittämisen läpivieminen on haastavaa, koska tuotannossa tapahtuu jatkuvalla sykkeellä paljon asioita. Asiantuntevana kumppanina pystymme auttamaan näissä haastavissakin tilanteissa.

Yhtiöittämisen jälkeen

Yhtiön perustamisen jälkeen maatilan käytännön pyörittäminen ei muutu, mutta taloushallinto sitäkin enemmän. Tässä muutoksessa Finanssilan tiimi kulkee rinnalla vahvasti mukana. Kysymyksiä herää paljon, mutta Finanssilan asiakkaana on mukava tietää, että kaikkiin niihin löytyy aina vastaus.

Yhtiöittämisprosessi ei pääty siihen, että yhtiö on saatu rekisteröityä kaupparekisteriin. Sen jälkeen on vielä monta käytännön asiaa ja erinäisiä ilmoituksia tehtävänä. Vuoden päästä yhtiöittämisestä pitää tehdä verottajalle selvitys yhtiöittämisessä käytetyistä arvoista. Kaikki tämä ja paljon muuta sisältyy meillä palveluun. Kannattaa siis antaa maatilasi yhtiöittämisprosessi kokonaisvaltaisesti Finanssilan asiantuntevan ja kokeneen tiimin hoidettavaksi!

Lue asiakkaamme kokemuksia yhtiöittämisestä:
Hautaviidan Perunatila Oy

Lue myö AGRImedian teksti yhtiöittämisestä:
Maatilasta osakeyhtiöksi

Johanna Lindvall
johtava talousasiantuntija
Finanssila Oy

The post Maatilan yhtiöittäminen on enemmän kuin pelkkä tekninen suoritus appeared first on Tilitoimisto Finanssila Oy.

Teksti, kuvat ja grafiikka: Samuli Juurakko.

Tässä juttusarjassa AGRImedia pureutuu yhtiöittämisen mahdollisuuksiin, uhkiin ja koukeroihin.

Suomessa on reippaat 1 100 yhtiömuotoista maatilaa. Se on 2,5 prosenttia kaikista Suomen maatiloista, joita on kaikkiaan noin 45 000.

AGRImedia julkaisee juttusarjan, joka keskittyy maatilan yhtiöittämiseen.

Tarkkailun kohteena ovat yhtiöittämisen edut, haitat, toteuttamistavat sekä se, miten maatilan arki ja yrittäjän yksityiselämä sen myötä muuttuu.

Mitä yhtiöittämisellä tavoitellaan?

Finanssilan johtava talousasiantuntija Johanna Lindvall sanoo, että yksi tärkeimpiä yhtiöittämisen tavoitteita on verohyödyn saavuttaminen.

”Verohyötyä ei niinkään tavoitella siksi, että omistajille jäisi enemmän rahaa käteen, vaan siksi että yhtiön on kevyempi maksaa velkoja ja investoida.”

Osakeyhtiön omistajat voivat nostaa itselleen palkkaa sekä osinkoa, joka irtoaa yhtiön voittovaroista.

Palkkakulut on vähennetty tilikauden voitosta jo ennen yhteisöveron maksua. Palkka on aina ansiotuloa riippumatta siitä, kenelle yhtiö sitä maksaa.

Listaamattoman osakeyhtiön osingosta 75 prosenttia on verovapaata ja 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa. Näin silloin, kun osinkoa jaetaan korkeintaan 8 % yhtiön nettovarallisuudesta.

Nopealla matikalla laskettuna osingosta maksettava vero on 7,5 prosenttia, jos pääomavero on 30 prosenttia.

Se osa tilikauden voitosta, jota ei jaeta osinkona ulos, kerryttää yhtiön omaa pääomaa ja vahvistaa siltä osin vakavaraisuutta ja tasetta.

Alla oleva kuva on yksinkertaistettu malli osakeyhtiön tuloslaskelmasta sekä siitä, mihin tilikauden voitto päätyy.

Listaamattomassa yhtiössä verottaja määrittää osakkeiden arvoksi yhtiön nettovarallisuuden. Siitäkin syystä omaa pääomaa kannattaa olla taseessa jemmassa.

Pureudumme oman pääoman, taseen ja tuloslaskelman syövereihin tarkemmin myöhemmissä osissa.

Lindvall huomauttaa, että verohyödyn lisäksi yhtiöittäminen antaa pelivaraa sukupolvenvaihdoksen tekoon.

Osakeyhtiö voi tehdä sukupolvenvaihdoksen vaiheittain, jos yrittäjäperhe niin haluaa. Tällöin vastuu ei siirry seuraavalle polvelle kertarysäyksenä.

Osakeyhtiö antaa muutenkin erinomaisen mahdollisuuden jakaa vastuuta eri henkilöiden kesken.

Millaisille tiloille yhtiöittäminen sopii?

Johanna Lindvall korostaa, että yhtiöittämistä suunnittelevan maatilan tuotannon pitää olla kunnossa ja osakeyhtiön täytyy tehdä tulosta. Muuten yhtiöittämisessä ei ole järkeä.

”Jos yhtiö ei tee riittävästi tulosta, se voi olla äkkiä vaikeuksissa. Nämä asiat selvitetään huolellisesti yhtiöittämisselvityksen myötä. Sitten nähdään, onko tilalla edellytykset pärjätä yhtiönä.”

Lindvallin mukaan yhtiöittämistä on hyvä harkita sellaisilla tiloilla, jotka tekevät kovaa tulosta ja ovat investoineet lähivuosina voimakkaasti ja velkaantuneet sen seurauksena. Myös halu investoida jatkossa puoltaa yhtiöittämisen järkevyyttä.

Maatilat, joiden poistopohja on huventunut, mutta velkaa on edelleen maksettavana, voivat hyötyä yhtiöittämisestä tuntuvasti.

”Jatkuvilla investoinneilla voidaan pitää verotus kurissa, mutta ennemmin tai myöhemmin tilanne raukeaa ja verovelka tulee maksettavaksi. Yhtiöittämisellä tällaisten tilojen jatko voidaan parhaassa tapauksessa turvata.”

Lindvall sanoo, että myös sivutoimisia maatiloja on usein järkevä yhtiöittää. Jos yrittäjän vuositulo kiipeää palkkatyön vuoksi niin korkealle, että ansiotuloverotus haukkaa maatilan yrittäjätulosta ison osan pois, yhtiöittämisellä voidaan saavuttaa verosäästöjä.

Toiminimitila, jonka nettovarallisuus on miinuksella ja viljelijä joutuu siksi nostamaan kaiken tulon ansiotulona, on mahdollista saavuttaa verohyötyä yhtiöittämisellä.

Lindvall muistuttaa, että yrityksen suuri koko, velkaantuneisuus tai investoinnit eivät automaattisesti tarkoita, että yhtiöittäminen on järkevä ratkaisu.

Kyseessä on nimittäin aina tilakohtainen asia.

”Varovainen nyrkkisääntö on, että, kun viljelijän henkilökohtaiset ansiotulot ovat reilusti yli 50 000 euroa vuodessa, yhtiöittämistä on järkevä pohtia. Esimerkiksi 30 000 euron ansiotulon verotus on vielä maltillinen, eikä yhtiöittämisellä saavuteta samanlaisia verosäästöjä.”

2 – 3 lypsyrobottia, yli 500 lihanautaa tai 2 500 – 3 000 lihasikapaikkaa ovat Lindvallin mukaan kokoluokkia, joissa useimmiten on järkevät edellytykset yhtiöittämiselle.

Millaisille tiloille yhtiöittäminen ei sovi?

Johanna Lindvall sanoo, että yhtiöittäminen ei sovi sellaisille tiloille, joissa asiat ovat retuperällä.

”Jos tilan tuotanto ei ole kannattavaa tai investoinnit eivät näytä taloudellisesti järkeviltä, yhtiöittäminen ei tilannetta muuta.”

Lindvallin mukaan myös yksityistalouden kulut on syytä olla vähintään tiedossa. Samaten papereiden on hyvä pysyä järjestyksessä.

”Jos perustekeminen ei ole kunnossa, yhtiöittämissuunnitelmat voidaan kuopata siihen. Jos rahaa on, tottakai sitä voi yksityistaloudessa käyttää, mutta jos laskuja jää rästiin ja lyhennykset hoitamatta, se on lähes tekemätön paikka.”

Yksityistalouden velkavuori voi lyödä jarruja yhtiöittämiselle, koska yrittäjän palkkatarve on tällöin suuri. Korkea ansiotulo tarkoittaa korkeaa veroprosenttia.

”Jos on tullut rakennettua iso talo, vaaditaan usein aika kova palkkatulo, jotta lyhennykset saadaan hoidettua. Palkansaaja ei voi siirtää verojen maksua tulevaisuuteen, kuten tavallinen maatila voi tehdä. Tästä syystä yrittäjän tulotaso voi yllättäen romahtaa yhtiöittämisen myötä.”

Lisäksi ensimmäinen tilikausi on osakeyhtiön kannalta kriittinen. Jos se on tappiollinen ja oma pääoma menee miinukselle, on lisärahoituksen saaminen kiven alla.

Muutenkin heikko tuloksentekokyky syö yhtiöittämisen hyötyjä pois. Jos tulosta ei synny, osingoista on käytännössä turha haaveilla.

Palkansaaja ei voi siirtää verojen maksua tulevaisuuteen, kuten tavallinen maatila voi tehdä.
– Johanna Lindvall

Jos toiminimimaatilan nettovarallisuus on tukevasti plussalla, voidaan osa yrittäjätulosta jakaa pääomatulona.

Tällöin maatila on verosuunnittelun kannalta hyvässä tilanteessa jo valmiiksi, eikä yhtiöittäminen välttämättä tuo siihen merkittävää parannusta.

Seuraavassa osassa pureudutaan siihen, millä tavoin maatilan yhtiöittäminen voidaan toteuttaa ja miten yrittäjän yksityistalous voi muuttua yhtiöittämisen myötä.

Alkuperäinen julkaisu Agrimedia: https://www.agrimedia.fi/maatilasta-osakeyhtio-osa-1-milloin-se-kannattaa/

Lue Agrimedian jatko-osa täältä: https://www.agrimedia.fi/maatilasta-osakeyhtio-osa-2-miten-se-tapahtuu/

The post Maatilasta osakeyhtiö – osa 1: milloin se kannattaa appeared first on Tilitoimisto Finanssila Oy.

”Teimme kuusi vuotta sitten tilallemme sukupolvenvaihdoksen, jossa tila siirtyi vanhemmiltani minulle ja vaimolleni. Jo vanhempieni aikana pyörittelimme mahdollisuutta muuttaa maatila yhtiöksi, mutta tuolloin muutoksesta olisi pitänyt maksaa varainsiirtovero. Tämä olisi tarkoittanut meille kymmenien tuhansien eurojen menoerää. Vuonna 2018 varainsiirtoverovelvoite vapautui, ja päätimme edetä yhtiöittämisessä, sillä se vaikutti oikealta päätökseltä tilallemme”, kertoo Ilkka Hautaviita.

Ammattilainen mukaan yhtiöittämisprosessiin

Alusta lähtien oli selvää, että mukaan otetaan ammattilainen auttamaan yhtiöittämisprosessissa eteenpäin. Muutaman yhteydenoton jälkeen Finanssilan Johanna Lindvallin nopea reagointi, kiinnostus tilan yhtiöittämisen hoitamiseen sekä ammattitaito vastaavista prosesseista vakuuttivat Hautaviidan perheen.

”Finanssila hoiti antamiemme perustietojen pohjalta koko yhtiöittämisprosessin alusta loppuun. Toki meillä oli prosessin aikana joitain omiakin velvoitteita, kuten tiedon keräämistä ja tiettyjä järjestelyä. Kaiken kaikkiaan tämä oli kuitenkin todella helppo ja vaivaton prosessi.” Hautaviita kehuu erityisesti Finanssilan ammattinäkemystä asioista sekä joustavaa viestintää: ”Tiesimme koko prosessin ajan, missä mennään. Varauduimme keskusteluissa myös tulevaan, ja jaoimme tietoa kummaltakin puolelta. Yhtiöittämisprosessi eteni hienosti vaiheittain. Vain ennakkoratkaisun saaminen verottajalta kesti hiukan odotettua pidempään.”

Yhtiöittämisprosessi hoidettiin Finanssilan puolelta tiiminä, jossa olivat mukana Johanna Lindvall ja Johanna Paalanen.

Myös Hautaviidan tilan kirjanpito siirrettiin Finanssilan hoidettavaksi jo ennen siirtymää, sillä siirtymävaiheen kirjanpidon hoitaminen on usein haastavaa, ja yhtiön ensimmäinen tilikausi ja tilinpäätös tuovat mukanaan uusia kysymyksiä. Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi, joten kirjanpitoasiakkuus on jäänyt pysyväksi ratkaisuksi.

Arkeen ja talouteen lisää järjestelmällisyyttä

Hautaviidan tilalla myös luopujat, eli Hautaviidan vanhemmat ovat edelleen aktiivisesti mukana. Yhtiöittämisen myötä motivaatio työskentelyyn on kasvanut kaikilla selvästi. Maatilan arkeen on tullut enemmän järjestelmällisyyttä ja talouteen tasapainoa, sillä osakeyhtiössä talouden asiat on otettava eri tavalla huomioon, kuin yksityisenä elinkeinoharjoittajana.

Taloudellinen suunnitteleminen on entistä ennakoitavampaa, kun tilalla on yhtiöittämisen myötä kiinteä veroprosentti – nyt tulojen lisäksi on helpompi arvioida, kuinka paljon verojen jälkeen jää käyttöpääomaa.  Myös yksityistalouden hallintaan on tullut sopivaa kuria, kun on mietittävä, kuinka paljon itselle maksetaan palkkaa, jotta se ei ole maatilan kehittämisestä pois.

”Yhtiöittäminen mahdollistaa tilan kehittämisen entistä vauhdikkaammin ja pitämään eurot oikeissa paikoissa. Uusia velvoitteita tämä toki tuo myös mukanaan, mutta ne ovat sellaisia, että saamme niistä pitkällä aikajänteellä hyötyä. Talouden kautta yhtiöittäminen on vaikuttanut positiivisesti tulevaisuuden näkymiimme”, kertoo Hautaviita.

Yhtiöittämisen pitää toimia myös paperilla

Myös muita yhtiöittämistä aprikoivia tilallisia Hautaviita kehottaa ottamaan asioista selvää ja miettimään vaihtoehtoja – missä halutaan tilan olevan muutaman vuoden päästä. Keskusteluun kannattaa ottaa heti alussa mukaan myös asiantunteva, ammattilaisten tuki sekä mahdolliset tilan jatkajat. Tai kuten Hautaviidan tapauksessa, myös tilasta luopujat. Finanssilan ja mukana olevan ammattimaisen pankin kautta Hautaviidan perhe on saanut kannustusta ja neuvoa, ja myös omiin ideoihin on tullut lisää luottamusta.

”Jos tavoitteet ovat kasvuhaluisia, tilan haluaa pysyvän hyvällä pohjalla vielä vuosikymmentenkin päästä ja kaikki muutkin osatekijät näyttävät suotuisilta yhtiön perustamista ajatellen, ei kannata aikailla. Yhtiöittämisen täytyy kuitenkin toimia aina myös laskelmissa – lopputulos on pysyvä. Jos olisin tiennyt aiemmin, että Finanssilassa on näin ammattitaitoisia asiantuntijoita, olisin ottanut heihin yhteyttä jo aiemmin. Finanssilassa pystytään tekemään tarkkoja laskelmia, jotka antavat lopullisen varmuuden suunnalle. Kun teimme omaa yhtiöittämissuunnitelmaa paperille, huomasimme pian, että tämä oli ainoa oikea vaihtoehto meidän tilan jatkamiselle ja tulevaisuudelle”, summaa Hautaviita.

The post Talouden tasapainoa maatilan arkeen – Hautaviidan Perunatilasta tuli osakeyhtiö appeared first on Tilitoimisto Finanssila Oy.

Nettovarallisuus

Mikäli tila on saavuttanut positiivisen nettovarallisuuden ja mahdollisia peltokauppoja ei ole tiedossa, ei yhtiöittämisellä välttämättä saavuteta mittavia verohyötyjä. Näin ollen toiminnan pyörittäminen voi olla jopa helpompaa maatilana.

Maatalouden harjoittaja voi yhtiöittämisen yhteydessä nostaa osuuspääomat verovapaasti itselleen. Jos osuuspääomat joudutaan siirtämään osakeyhtiöön riittävän oman pääoman turvaamiseksi, ovat ne sitten yhtiön omaisuutta. Osuudet merkitään yhtiön taseeseen maksetun arvon eikä verotusarvon mukaan kuten maatilalla, joten niiden vaikutus yhtiön nettovarallisuuteen on alhaisempi kuin maatilan nettovarallisuuteen.

Metsät

Metsien siirtäminen yhtiöön on aina tapauskohtaista, siihen ei ole olemassa yleispätevää suositusta. Metsien kohtaloon vaikuttaa mm. metsien määrä, puusto, metsään kohdistuvan velan määrä, yksityistalouden velan määrä, mahdollisten jatkajien määrä, kiinteistöjen kokonaisuus jne. Täytyy myös muistaa, että yhtiöön siirrettäessä käyttämättä oleva metsävähennyspohja menetetään.

Yksityistalous

Yhtiöittämisen jälkeen omistajat nostavat osakeyhtiöstä palkkaa. Näillä palkkatuloilla on sitten pärjättävä. Esimerkiksi yksityistalouteen kohdistuvaan investointiin ei enää lainata maatilan rahaa, vaan se raha on saatava kasaan säästämällä. Palkan määrä muodostuu toiminnan käyttökatteen kautta, joten riittääkö toiminnan käyttökate kattamaan omistajien vaatiman palkkatarpeen? Palkalla on pystyttävä maksamaan yksityistalouteen kohdistuvat velat, asuntoon kohdistuvat kulut (sähkö, vesi, vakuutus…), yksityistalouden auton kulut, taloon kohdistuvat remontit ja lomamatkat. Jos nykyisen maatilan toiminnan jättämä kassa on vähäinen ja merkittävää verohyötyä ei yhtiöittämisestä synny, johtaa tilanne siihen, ettei yhtiöllä välttämättä ole varaa maksaa omistajilleen niin suurta palkkaa kuin mihin on totuttu.

Kun toiminta on yhtiömuotoista, ei maatilan vakuuksia voida hyödyntää yksityistalouteen. Yksityishenkilö voi antaa osakeyhtiölle vakuuksia, mutta yhtiö ei voi antaa vakuuksia yksityishenkilölle. Tämä voi tulla vastaan esimerkiksi mökkitonttia tai yksityisautoa ostettaessa tai esimerkiksi mietittäessä vakuuksia lasten omakotitalon rakentamista varten.

Jatkuvuus

Yhtiöittämisen järkevyyteen vaikuttaa myös jatkajien tilanne, onko tilalle jatkaja? Osakeyhtiö voidaan siirtää jatkajalle spv-kauppana, jolloin kaupassa myydään osakkeita. Näin toimittaessa on mahdollista saada nuoren viljelijän aloittamisavustus, mutta osakkeiden ostoon ei ole mahdollista saada nuoren viljelijän korkotukilainaa. Lisäksi osakkeiden ostoon kohdistuva velka on jatkajan henkilökohtaista lainaa ja se pitää pystyä maksamaan yhtiöstä nostettavalla palkalla.

Mikäli oman tilan yhtiöittäminen kiinnostaa, aina kannattaa teettää yhtiöittämisselvitys, jossa nämä asiat käydään läpi.

Johanna Paalanen, talousasiantuntija, Finanssila Oy

Katso myös aiheeseen liittyvät videot:

The post Kolme ajatusta yhtiöittämisestä, uhkia vai mahdollisuuksia? appeared first on Tilitoimisto Finanssila Oy.